top of page
  • Pasi Kirkkopelto

THERE'S AN APP FOR THAT – OSA 1


Käsittelen tässä artikkelisarjassa erilaisia mobiilisovelluksia, joilla voisi olla käyttöä kuvataiteen sisältöjen käsittelyssä. Tutkin millaista apua niistä voisi olla ja millaista oppimista tapahtuu niitä käytettäessä jos tapahtuu. Lisään uusia sovelluksia sitä mukaa, kun niitä löytyy ja ehdin tutkia ja mahdollisesti kokeilla oppilaiden kanssa. En varsinaisesti mainosta mitään enkä saa korvauksia sovelluskehittäjiltä. Teen tätä uteliaisuudesta ja pedagogisen kehittämisen näkökulmasta.



TEKOÄLY JA LISÄTTY TODELLISUUS KUVATAIDEOPETUKSESSA - OPPIMISTA VAI OIKOTEITÄ?


Google Arts&Culture-sovellus on saanut lisää ominaisuuksia. Voit etsiä Googlen kokoelmista kasvokuvan perusteella taidehistoriasta kaksoisolentosi. Kokeilin tätä. Tulokset olivat vähintäänkin kyseenalaiset:



Sovelluksella voit myös sijoittaa Googlen kokoelmista valitsemiasi teoksia omaan ympäristöösi lisätyn todellisuuden avulla. Aina voi haaveilla. Tällä tai jollakin vastaavalla voisi esimerkiksi mallata oppilaiden tekemää taideteosta paikalleen. Ymmärtääkseni Google sovellus käyttää kuvia ainostaan Googlen omasta kokoelmasta.


Kolmas uusi työkalu on Color Palette. Se tuntui kiinnostavalta. Tekoäly tunnistaa ladatusta tai kameran kuvasta värit, luo paletin ja etsii google arts-kokoelmasta taideteoksen, jossa on samat värit.

Olen itse aiemmin teettänyt väripaletteja taideteoksista ja soveltanut sitten niitä käytäntöön eri yhteyksissä mutta tässä prosessi on päinvastainen. Ensin ajattelin, että tästä voisi olla iloa opetuksessa mutta sitten aloin miettiä, tapahtuuko tätä sovellusta käyttäessä kuvallista oppimista ja jos, niin millaista? Totesin, että pelkkä sovellus on oppimisen kannalta hyödytön ellei peräti haitallinen mutta sen käyttö voi silti toimis ”sisäänheittona” taideteosten värimaailman, värisommittelun tarkasteluun ja analyysiin.


COLOR PALETTE KÄYTÖSSÄ


Kuvakaappaus sovelluksesta

Ensimmäinen ajatus oli, että tätä täytyy tutkia tarkemmin ja kokeilla. Tuntui siltä, että siitä voisi olla hyötyä oppilaiden kanssa. Sovelluksen ominaisuudet oli äkkiä kokeiltu ja jäljelle jäi epäily sovelluksen käyttökelpoisuudesta. Aloin miettiä, missä vaiheessa tapahtuu oppimista sovellusta käytettäessä ja mitä siinä opitaan?


Oletetaan, että tehtävänannossa kehotetaan ottamaan tai valitsemaan (valo-)kuva, jonka värimaailma miellyttää. Lähestyn aihetta tästä näkökulmasta omassa tehtävässäni. Tavoitteena on kehittää värisilmää, kykyä katsoa/tunnistaa (näkymän/vaikutuksen/tunnelman kannalta oleellisia) värejä omin silmin.


Color Palette tekee tunnistuksen tekoälyn perusteella sekunnin murto-osissa. Oppija ei joudu tekemään tuloksen ja palkinnon saavuttaakseen yhtään omaa havaintoa.


Sovellus etsii Google Art Projectin kokoelmista taideteoksia, joissa on tekoälyn tunnistama väripaletti. Mitä oppija oppii tästä? Hän ehkä oppii ymmärtämään, että taiteilija tekee värien suhteen valintoja, että valinnoissa on jokin logiikka mutta kaikki tämä on tietoa vailla oppimista. Ymmärtääkö tai kyseenalaistaako oppija tekoälyn valinnat? Epäilen.


Sovellukset, joiden vuoksi ihmisen ei enää tarvitse tehdä havaintoja, harjoittaa aktiivista katsomista ja tulkita näkemäänsä itse ovat mielestäni kuvataiteen opetuksen näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviä.


On mahdollista, että oppija sovellusta käyttäessään samalla tutustuu kuvataiteen moninaiseen maailmaan ja oppii edes tunnistamaan näkemiään taideteoksia myöhemmin. Saavutus sekin mutta onko se sellaista oppimista, jota kuvataiteen opinnoissa tavoitellaan?


Jos opettaja tarttuu tämän jälkeen aiheeseen ja käy läpi esim värisommittelun perusteet, värien vaikutuksia ja sovelluksia, niin oppimista mahdollisesti tapahtuu – elleivät oppijat ala viihteeksi osoitella maailmaa ja katsoakseen mitä sovellus tarjoaa. Leikille on paikkansa mutta onko siihen mielekästä käyttää aikaa.

Onko todennäköistä, että sovelluksen oikotietä kokeiltuaan oppija olisi itse valmis tekemään sen työn, jonka sovellus tekee. En usko, koska ”there’s an app for that.”



Loppupäätelmä: olen sitä mieltä, että itsekseen sovelluksen käyttö on oppimisen kannalta melko hyödytön, jopa haitallinen, koska se tekee työn oppijan puolesta. Sovelluksesta voi olla iloa ja hyötyä, jos sen tueksi tehdään huolellisesti suunniteltuja, oppijan omaa panosta edellyttäviä oppimistehtäviä (jotka voi mielestäni toteuttaa myös ilman). Ideoita sovelluksen käytöstä opetuksesta voi esittää kommenteissa.


P.S.

Google on mainosrahoitteinen palveluntarjoaja. On täysin tiedossa, että se kerää käyttäjädataa kaikin mahdollisin tavoin. Uskoisin, että se hyötyy myös siitä, että ihmiset ottavat kasvokuviaan, kuvaavat kotejaan ja ympäristöä, jossa liikkuvat. En yhtään ihmettelisi, jos tämä aiheuttaisi muutoksia hakutuloksiin ja kohdennettuun mainontaan. Jää nähtäväksi.

98 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

HUOMIO ITSEARVIOINNISTA

Olen kokenut kuvataiteen itsearvioinnin toteuttamisen yläkoulun alussa hieman haasteelliseksi. Sitä hankaloittaa mm. puutteellinen kuvataiteen sanasto ja käsitteistö, välineiden ja tekniikoiden tuntem

bottom of page